Iensairauksien hoito

Iensairauksien hoito

Iensairauksilla tarkoitetaan bakteerien aiheuttamaa tulehdusta hammasta ympäröivissä kudoksissa. Hampaiden tukikudokset tutkitaan hammastarkastuksen yhteydessä mittaamalla ientaskumittarilla hampaan ympäriltä ientaskut, verenvuoto ja plakki sekä ikenen alle kertynyt hammaskivi. Diagnoosia täydennetään röntgenkuvilla.

Ientulehdus eli gingiviitti näkyy ikenellä punoituksena ja turvotuksena. Ientulehduksen aiheuttaa hampaan ympärille jäänyt plakki ja tai hammaskivi ja silloin ikenet vuotavat herkästi verta esimerkiksi harjatessa. Ientulehdus voidaan hoitaa ja parantaa ammattimaisella puhdistuksella ja hyvällä kotisuuhygienialla.

Mikäli bakteeripeitteitä ei poisteta ja ientulehdus jatkuu pitkään, voi tulehdus edetä hampaan muihin tukikudoksiin. Pitkäaikainen tulehdus voi edetä syvemmälle ikeniin aiheuttaen syventyneitä ientaskuja, hampaiden heilumista, rakoja hampaiden väleihin sekä pahan hajuista ja makuista märkävuotoa ikenistä, jolloin iensairautta kutsutaan parodontiiitiksi. Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti etenee vähäisin oirein ja tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia. Se voi koskea vain yhtä hammasta tai koko hampaistoa ja hoitamattomana aiheuttaa hampaiden menettämisen. Parodontiitin hoidon tavoitteena on pysäyttää ientulehdus ja siten estää kudostuhon eteneminen poistamalla bakteeripeitteet ja niitä ylläpitävät tekijät. Puhdistuksen jälkeen hampaissa saattaa esiintyä ohimenevää vihlomista ja ikenissä arkuutta. Hoito toteutetaan yhteistyössä hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan kanssa. Vaikea parodontiitti vaatii erikoishammaslääkärin hoitoa.

Myös keinojuurta eli implanttia ympäröiviin kudoksiin voi kehittyä tulehdus, mikä pahimmillaan voi johtaa implantin menettämiseen. Kaikkien keinomateriaalien pitkäiakaisennustetta  suussa parantaa hyvä suuhygienia ja säännölliset ammattimaiset puhdistukset.

Iensairauksille altistavat erityisesti huono suuhygienia, tupakointi ja tietyt yleissairaudet. Riski sairastumiseen  on yksilöllistä, myös stressi ja perintötekijät vaikuttavat alttiuteen sairastua parodontiittiin. Hoitamattomat iensairaudet ylläpitävät elimistön matala-asteista tulehdustilaa, voivat aiheuttaa etäinfektioita eri puolille kehoa ja lisätä riskiä useille sairauksille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, erilaisille syöville, rappeumasairauksille ja autoimmuunitaudeille sekä vaikeuttaa pitkäaikaissairauksien kuten esimerkiksi diabeteksen hoitotasapainoa.