Hammaslääkäripelko

Kerro pelostasi!

Hammaslääkäripelko on hyvin yleistä ja sitä ei pidä hävetä. Kerro siis ahdistuksestasi hammaslääkärille heti vastaanotolle tultuasi. Asian sanominen ääneen lievittää pelkoasi jo hieman. Hammaslääkärisi ottaa pelkosi huomioon ja voitte yhdessä sopia hoidon kulusta.

Vastaanotollamme voi halutessaan täyttää MDAS-kaavakkeen mikä tutkimusten mukaan lievittää jo itsessään hammashoitopelkoa.

Mikä siinä on niin jännittävää?

Pelko voi vaihdella lievästä ahdistuksesta voimakkaaseen hammaslääkärikammoon. Syyt ovat moninaisia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi epämiellyttävä lapsuuden kokemus, tai vanhemmilta opittu käyttäytymismalli.

Hammaslääkäripelkoon on useita syitä:

• Pelko kivusta
• Avuttomuuden tunne
• Epämiellyttävät äänet
• Pelko tukehtumisesta
• Oksennusrefleksin jännittäminen
• Pelko että hampaat ovat päässeet huonoon kuntoon

Pelkoa on järkevää lähteä selättämään pienin askelin, mutta määrätietoisesti.

Nykyaikaiset puudutusaineet ovat tehokkaita ja ne toimivat hyvin, joten kipua ei tarvitse pelätä. Myös itse puuduttaminen tehdään kivuttomaksi hyvällä puudutustekniikalla sekä tarvittaessa pintapuudutuksen avulla pistoskohtaan.

Kontrollin tunnetta voidaan lisätä sopimalla hammaslääkärin kanssa esimerkiksi käden nosto merkiksi tauosta. Näin päästään etenemään sinun ehdoillasi ja hoidon sujuvuus ja jännitys sitä myöten hälvenee.

Rentoutumistekniikoista voi olla apua!

Stressaavissa tilanteissa sympaattinen hermosto ottaa ylivallan. Sympaattinen hermosto on osa autonomista hermostoa, joka säätelee kehon toimintoja automaattisesti ilman tietoista kontrollia. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu se aiheuttaa fysiologisia muutoksia kehossa. Näihin kuuluvat sydämen sykkeen ja verenpaineen nousu, hengityksen kiihtyminen, lihasten jännittyminen, veren glukoosipitoisuuden nousu ja lisääntynyt adrenaliinin eritys. Juuri näin käy jännittäessä hammaslääkärikäyntiä.

Rentoutumistekniikat perustuvat sympaattisen hermoston vastavaikuttajan, parasympaattisen hermoston aktivoimiseen. Vaikka kyseessä on autonominen hermosto voimme tietoisella toiminnallamme osittain hallita parasympaattisen hermoston toimintaa esimerkiksi hengitystekniikan avulla. Jännittäessä hengitys kiihtyy ja muuttuu pinnalliseksi. Pyri siis aktiivisesti hengittämään syvään ja rauhallisesti. Erityisesti pitkä ja hidas uloshengitys on todettu parasympaattista hermostoa aktivoivaksi, eli rauhoittavaksi.

Vaihtoehtoja on

Jos hammaslääkäripelko on hyvin voimakasta tai edessä olisi pidempi hammaslääkäri-istunto luontevin ratkaisu voi olla kevytnukutus, eli sedaatio. Sedaatiossa olet valveilla ja kontaktissa ympäristöön, mutta olosi on olosuhteista huolimatta rento. Sopiva sedaatiotaso löytyy jokaiselle ja hoito saadaan toteutettua mukavasti. Lue lisää sedaatiohammashoidosta täältä.